” Jokainen metsäasioihin liittyvässä erimielisyydessä saavutettu sopu on merkittävä asia ja tehtävämme on toimia sovinnon mahdollistaja: tämän jälkeen kaikilla osapuolilla on sileämpi tie kuljettavanaan” kertoo valtakunnalliseen metsälakipuhelimeen vastaava metsälakimies Tuomo Liikanen. Metsäasiaan liittyvässä erimielisyydessä on...

On mahdollista, että perintönä saadut metsätilat on arvostettu perukirjaan virheellisesti ja verottaja on hyväksynyt perukirjassa käytetyt metsätilojen arvot. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että perukirjassa käytetty metsätilan arvo on liian pieni verrattuna siihen arvoon,...

Jos perintönä on saatu metsää ja halutaan pysyä yhteisomistuksessa on metsät taloudellisesta, toiminnallisesta ja sopuisuuden näkökulmasta järkevä muuttaa yhtymäksi. Perikunnan metsien yhtymämuutos tehdään perinnönjakokirjalla. Yhtymämuutos voidaan toteuttaa myös pelkästään metsien osalta. Lisäksi on järkevää laatia...

Metsänomistajuuden tavoitteet asetetaan metsänomistajuuden taitekohdissa, kuten hiljalleen perintötilanteen jälkeen tai muun omistusjärjestelyn yhteydessä. Tavoitteiden asettamisen jälkeen onkin aika määrittää keinot tavoitteiden saavuttamiseksi käytännössä. Kun metsä tulee perintönä mietitään ensin peruskysymyksiä, kuten halutaanko yhteisomista vai ei....

Metsät siirtyvät usein perinnön kautta perillisille. Perintömetsänomistajuuden alkuvaiheessa kaikilla perillisillä on tärkeää miettiä metsänomistajuudelle asettamia tavoitteita. Yksi tärkeä kysymys on se, halutaanko yhteisomistusta vai ei. Silloin kun perilliset haluavat pysyä yhteisomistuksessa tehdään tarvittavat omistusjärjestelyt, jotka...

Perunkirjoitus on järjestettävä kun henkilö kuolee Suomessa. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja. Perukirjaan luetteloidaan vainajan varallisuus ja velat. Perunkirjoitustilaisuus on pidettävä kolmen kuukauden sisällä henkilön kuolemasta, tarvittaessa tähän saa lisäaikaa verottajalta. Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa se henkilö,...

Perikunta metsien omistusmuotona asettaa omat haasteet metsänomistamiseen ja käyttämiseen liittyen. Perikuntaomistuksella ei aina voida saavuttaa erilaisia tavoitteita, joita perikunnan osakkaat metsänomistajuudelleen asettavat. Perikunnan metsät saadaan jaettua. Yksikin perikunnan osakas voi hakea pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämistä...

Onnistunut metsätilan yhteisomistus lähtee liikkeelle tavoitteiden asettamisesta sekä niiden keinojen määrittelystä, joilla yhteiset tavoitteet viedään käytäntöön. Metsätilan yhteisomistus alkaa kun kaksi tai useampi henkilöä ostavat metsätilan yhdessä. Yhteisomistus voi alkaa myös perinnön kautta. Yhteisomistuksen alkuvaiheessa...

Perikuntien metsänomistajuuteen liittyy paljon asioita. Nämä asiat voidaan ajatella ketjuksi, jossa jokainen asia on yksi ketjun lenkki. Ketju katkeaa usein heikoimman lenkin kohdalta! Näitä ketjun lenkkejä metsänomistajaperikunnassa ovat esimerkiksi, perunkirjoitus, metsien huomioiminen perukirjassa, metsätila-arvio, perikunnan...

Metsän omistusjärjestelyissä on tärkeää tietää mikä on metsän arvo. Metsätilan arvo pitää olla tiedossa esimerkiksi metsätilakauppaa ja muita omistusjärjestelyitä varten. Mikäli metsän ja metsäkiinteistön arvoa ei tiedetä ja omistusjärjestelyitä tehdään puutteellisilla tiedoilla niin joku asian...