Metsää omistavia kuolinpesiä eli perikuntia on Suomessa kymmeniä tuhansia, niissä osakkaita lähes 200 000 ja niiden kautta omistetaan Suomen metsistä yli 10 prosenttia. Metsäperikuntien toimivuus, taloudelliset näkökulmat ja sopuisuuden säilyttäminen ovat asioita, joista hyötyvät perikuntien...

Metsätilan sukupolvenvaihdos ajankohtaistuu usein verkkaisesti. Metsänomistajaksi tullaan monesti perinnön kautta, jolloin perilliset ovat varttuneessa iässä. Metsänomistajien keski-ikä on n. 60 vuoden tuntumassa. Metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvät ajatukset ovat varmasti monella ikääntyvällä metsänomistajalla mielessä ja vastaavasti asia...

Metsät tulevat perintönä usein sisarusten omistukseen. Usein joku sisaruksista ei halua olla mukana kuolinpesässä ja tällöin voi tulla eteen tilanne, että kuolinpesän osuutta myydään toisille osakkaille. Kuolinpesäosuuden kauppa on kuitenkin epäedullinen verotuksellisesta näkökulmasta niin myyjälle...

Jos perintönä on saatu metsää ja halutaan pysyä yhteisomistuksessa on metsät taloudellisesta, toiminnallisesta ja sopuisuuden näkökulmasta järkevä muuttaa yhtymäksi. Perikunnan metsien yhtymämuutos tehdään perinnönjakokirjalla. Yhtymämuutos voidaan toteuttaa myös pelkästään metsien osalta. Lisäksi on järkevää laatia...

Perikunta metsien omistusmuotona asettaa omat haasteet metsänomistamiseen ja käyttämiseen liittyen. Perikuntaomistuksella ei aina voida saavuttaa erilaisia tavoitteita, joita perikunnan osakkaat metsänomistajuudelleen asettavat. Perikunnan metsät saadaan jaettua. Yksikin perikunnan osakas voi hakea pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämistä...

Metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyy omistajan vaihdos, joka voidaan toteuttaa monella tavalla. Luovutustapaan voi liittyä verosäännöksiä perintö- ja lahjaveroon, varainsiirtoveroon, metsävähennykseen, luovutusvoittoveron määrään liittyen. Metsän omistajanvaihdos voi tapahtua luovuttajan elinaikana. Tällöin luovutusvaihtoehtoina on lahja tai kauppa. Kauppa...