Metsävarallisuuden yhteisomistus on Suomessa hyvin yleistä. Kun metsää omistetaan yhdessä voidaan tehdä jako kuolinpesiin ja yhtymiin. Yhtymällä tarkoitetaan tuloverolain 4§:n mukaista verotusyhtymää, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta. Ensinnäkin yhtymän verotus on edullisempi verrattuna...
Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoitustilaisuudessa tehdyn selvityksen perusteella laaditaan perukirja. Perukirja on asiakirja, jossa selvitetään kuolinpesän tila, eli luetteloidaan vainajan omaisuus ja velat. Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa se, joka tuntee parhaiten vainajan...
Metsälakipuhelin palvelee metsänomistajien ohella myös metsänomistajille palveluja tarjoavia toimijoita. Mikäli työskentelet metsäperikuntien omistusjärjestelyjen parissa, hoidat metsätilakauppoja, teet perunkirjoituksia ja metsäperikuntien omistusjärjestelyitä, teet metsätilan sukupolvenvaihdoksia toimit metsäpalveluiden tarjoana ja tarvit vinkkiä erimielisyystilanteessa toimimiseen niin metsälakipuhelimesta saat...
Metsät vaihtavat usein omistajaa perinnön kautta. Metsätilan sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa voidaan päätyä siihen, ettei tehdä mitään ja metsät siirtyvät tällöin perintönä. Useimmiten metsien siirtymistä perinnön kautta ei ole suunniteltu ja on suuri mahdollisuus, että perunkirjoituksen jälkeen...
Metsää omistavia kuolinpesiä eli perikuntia on Suomessa kymmeniä tuhansia, niissä osakkaita lähes 200 000 ja niiden kautta omistetaan Suomen metsistä yli 10 prosenttia. Metsäperikuntien toimivuus, taloudelliset näkökulmat ja sopuisuuden säilyttäminen ovat asioita, joista hyötyvät perikuntien...
Suomessa on yli 40 000 kuolinpesää, joissa on metsäomaisuutta. Perikuntaa ei ole tarkoitettu pysyväksi metsänomistusmuodoksi, mutta käytännössä se voi olla jakamattomana loputtomiin, mikä ei useimmiten ole perikunnan osakkaiden etujen mukaista. Perikunnan omistusjärjestelelyissä on tärkeä hallita...
Metsätilat arvostetaan perukirjassa ns. käypään arvoon perittävän kuolinhetkellä. Käypä arvo tarkoittaa todennäköistä kauppahintaa, joka metsätilasta saadaan kun se myydään vapailla markkinoilla. Useimmiten on järkevää hankkia metsätilasta ajantasainen metsätila-arvio perunkirjoitusta varten. Metsätila-arvion hankkiminen ja laadinta saattaa...
Toimivin metsänomistusmuoto on yhden henkilön metsänomistajuus. Tällöin yksi metsänomistaja päättää metsänomistajuuden tavoitteet ja tekee päätökset mitä metsässä tehdään tai ollaan tekemättä. Metsänomistusmuoto voi muuttua yhteisomistuksen muotoon esimerkiksi perinnön kautta. Metsätilan yhteisomistus syntyy myös silloin kun...
Metsäasioissakin on mahdollista ajautua erimielisyyksiin. Usein erimielisyyteen liittyy monia tahoja, joiden kaikkien näkökulma pitää pystyä ymmärtämään: metsälakipuhelimessa ymmärrämme metsänomistajan kieltä, metsäammattilaisen kieltä, koneyrittäjän kieltä ja lakimiesten kieltä ja pystymme autamaan! Puukaupassa, taimikonhoidossa ja kaikissa metsäasioihin...
Metsät tulevat perintönä usein sisarusten omistukseen. Usein joku sisaruksista ei halua olla mukana kuolinpesässä ja tällöin voi tulla eteen tilanne, että kuolinpesän osuutta myydään toisille osakkaille. Kuolinpesäosuuden kauppa on kuitenkin epäedullinen verotuksellisesta näkökulmasta niin myyjälle...