Posts filed under: Perikunta/kuolinpesä metsänomistajana

Perikunta/kuolinpesä metsänomistajana

Perikuntien metsänomistus on Suomessa yleistä. Perikuntaa ei ole tarkoitettu pysyväksi metsänomistusmuodoksi ja useimmiten se on järkevintä muuttaa heti yhtymäksi ja laatia yhteishallintasopimus siitä miten yhteisesti omistettua metsää hyödynnetään.

Metsävarallisuuden yhteisomistus on Suomessa hyvin yleistä. Kun metsää omistetaan yhdessä voidaan tehdä jako kuolinpesiin ja yhtymiin. Yhtymällä tarkoitetaan tuloverolain 4§:n mukaista verotusyhtymää, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta. Ensinnäkin yhtymän verotus on edullisempi verrattuna kuolinpesään, koska jokavuotisessa metsäverotuksessa mahdollisesti syntyvät yhtymän tappiot siirtyvät jo samana verovuonna yhteisomistajan henkilökohtaisessa verotuksessa...
Continue Reading →
Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoitustilaisuudessa tehdyn selvityksen perusteella laaditaan perukirja. Perukirja on asiakirja, jossa selvitetään kuolinpesän tila, eli luetteloidaan vainajan omaisuus ja velat. Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen, yleensä puoliso tai lapsi. Kopio perukirjasta sekä kopiot sen liitteistä on toimitettava yhtenä kappaleena Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta....
Continue Reading →
Metsät vaihtavat usein omistajaa perinnön kautta. Metsätilan sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa voidaan päätyä siihen, ettei tehdä mitään ja metsät siirtyvät tällöin perintönä. Useimmiten metsien siirtymistä perinnön kautta ei ole suunniteltu ja on suuri mahdollisuus, että perunkirjoituksen jälkeen perintömetsäasiat alkavat elämään omaa elämäänsä. Metsiä perintönä saaneiden tavoitteet ovat avainasemassa päätöksiä tehtäessä. Metsän arvon...
Continue Reading →
Metsää omistavia kuolinpesiä eli perikuntia on Suomessa kymmeniä tuhansia, niissä osakkaita lähes 200 000 ja niiden kautta omistetaan Suomen metsistä yli 10 prosenttia. Metsäperikuntien toimivuus, taloudelliset näkökulmat ja sopuisuuden säilyttäminen ovat asioita, joista hyötyvät perikuntien osakkaat. Näiden asioiden eteen kannattaa tehdä töitä! Miten toimivuus, taloudellisuus ja sopuisuus metsäperikunnissa saavutetaan? Metsät...
Continue Reading →
Perintönä saatu metsä tulee usein yhteisomistukseen. Perikunnassa on monta osakasta ja jokaisella on omat tavoitteensa metsäasioiden suhteen. Perikuntaa ei ole tarkoitettu pysyväksi metsänomistusmuodoksi, vaikka perikunta voi olla jakamattomana käytännössä loputtoman kauan. Ajan kuluminen kuitenkin hankaloittaa tilannetta ja sisäkkäiset kuolinpesät asettavat haasteita esimerkiksi yksimielisyyden löytymiselle, jota metsäasioihinkin liittyvässä päätöksenteossa edellytetään. On...
Continue Reading →
Suomessa on yli 40 000 kuolinpesää, joissa on metsäomaisuutta. Perikuntaa ei ole tarkoitettu pysyväksi metsänomistusmuodoksi, mutta käytännössä se voi olla jakamattomana loputtomiin, mikä ei useimmiten ole perikunnan osakkaiden etujen mukaista. Perikunnan omistusjärjestelelyissä on tärkeä hallita metsäalan erityispiirteiden ja verotuksen vaikutus kokonaisuuteen. Halkomiselle on etsittävä vaihtoehtoja! Metsälakipuhelimessa olemme saaneet neuvoa metsää...
Continue Reading →
Verottaja rinnastaa verkkopalveluiden automaattisovellusten tila-arviot perinteisiin perintö- ja lahjaverotuksessa. Metsänomistajan ei kannata käyttää metsänarvolaskureiden antamia arvoja sellaisenaan metsän arvonmäärityksessä perintötilanteessa, sukupolvenvaihdoksessa tai metsätilakaupassa. Taloudellinen vahinko voi yksittäistapauksessa nousta todella merkittäväksi laskurin antaman virheellisen tuloksen vuoksi. Lainaus verottajan ohjeesta Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa (1.1.2018 lukien): ”Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen keräämiin...
Continue Reading →
Metsäasioihin liittyvä haasteellinen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi yhteisesti omistetun metsän hallinnossa tai metsissä tehtävien metsätalouden toimenpiteiden, kuten hakkuiden yhteydessä. Metsäasioihin liittyvässä erimielisyystilanteessa on tärkeä hahmottaa kaikki tahot, jotka jollakin tavalla asiaan liittyvät. Asiaan liittyviä tahoja ja heidän näkukulmia voi olla mm. metsänomistajien näkölma, metsäammattilaisen ja metsäyhtiön näkökulma, hakkuukoneyrittäjän näkökulma,...
Continue Reading →
Metsätilat arvostetaan perukirjassa ns. käypään arvoon perittävän kuolinhetkellä. Käypä arvo tarkoittaa todennäköistä kauppahintaa, joka metsätilasta saadaan kun se myydään vapailla markkinoilla. Useimmiten on järkevää hankkia metsätilasta ajantasainen metsätila-arvio perunkirjoitusta varten. Metsätila-arvion hankkiminen ja laadinta saattaa varsinkin suuren metsätilan kohdalla viedä aikaa yli kolme kuukautta. Tällöin perunkirjoituksen toimittamiselle voi hakea verottajalta...
Continue Reading →