Tietopankki

Summa-arvomenetelmä metsätilan arvon määrityksessä

Yleisimmin käytössä oleva menetelmä metsätilan metsätaloudellisen käyvän arvon määrityksessä on ns. summa-arvomenetelmä. Muita vähemmän käytettyjä metsätilan arvonmääritysmenetelmiä ovat...
+

Miten ja miksi metsätilakaupan virheet voidaan oikaista?

Metsätilakauppaa voi rasittaa laatuvirhe, vallintavirhe tai oikeudellinen virhe, joista on säädökset maakaaressa. Ensisijaisesti metsätilan virheen korjaamiseen kannattaa tietysti...

Miksi kuolinpesän metsät kannattaa muuttaa yhtymäksi?

Metsävarallisuuden yhteisomistus on Suomessa hyvin yleistä. Kun metsää omistetaan yhdessä voidaan tehdä jako kuolinpesiin ja yhtymiin. Yhtymällä tarkoitetaan...

Miten metsäasiat pitää huomioida perukirjassa?

Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoitustilaisuudessa tehdyn selvityksen perusteella laaditaan perukirja. Perukirja on asiakirja, jossa selvitetään...
Metsätilan myyjän kannattaa kilpailuttaa metsäkiinteistönvälittäjä monestakin syystä. Onnistunut metsätilakauppa rakentuu siitä, että myyjä, ostaja, metsäkiinteistönvälittäjä ja metsätila-arvion laatija tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa metsätilakaupassa. Metsätilan myyjän kannalta on olennaista, että metsäkiinteisönvälittäjä hallitsee metsäasioihin liittyvät asiat. Tämän vuoksi tavalliset kiinteistönvälitysliikkeet eivät pystykään metsätilakauppoja hoitamaan, koska heiltä puuttuu useimmiten metsäalan asiantuntemus. Metsäkiinteistönvälittäjän tulee...
Read More →
Metsäsijoittaminen on kovassa kurssissa Suomessa. Metsäsijoitusmarkkinoilla toimii pienempiä ja suurempia tahoja ja hyville metsäsijoituskohteille on kysyntää. Metsät mielletään turvalliseksi sijoituskohteeksi. Metsään voi sijoittaa esimerkiksi metsäsijoitusrahastojen kautta tai ostamalla itse metsätilan. Metsäsijoittaja voi olla metsäalan ammattilainen. Tällöin hänellä on tietoa metsäalan toimintatavoista ja käytännöistä. Jos haluaa ostaa metsätilan eikä ole metsäalan...
Read More →
Metsätiloja käytetään yleisesti velan vakuutena. Tällöin tarvitaan tietoa metsätilan arvosta, jotta pankki pystyy arvioimaan mikä on metsätilan vakuusarvo. Metsätilan vakuusarvo muuttuu kun metsiä hakataan. Tällöin vaaditaan vakuusarvon päivitystä. Metsätilan vakuusarvon määrityksessä ja vakuusarvojen päivityksessä hyvä apu on metsäammattilaisen laatima metsätila-arvio. Yleisimmin metsätila-arvio tehdään summa-arvomenetelmällä. Metsätila-arvion laadinnan yhteydessä suoritetaan metsien maastoinventointi,...
Read More →
” Jokainen metsäasioihin liittyvässä erimielisyydessä saavutettu sopu on merkittävä asia ja tehtävämme on toimia sovinnon mahdollistaja: tämän jälkeen kaikilla osapuolilla on sileämpi tie kuljettavanaan” kertoo valtakunnalliseen metsälakipuhelimeen vastaava metsälakimies Tuomo Liikanen. Metsäasiaan liittyvässä erimielisyydessä on monia näkökulmia. Metsäalan toimintaympäristön tunteminen edesauttaa sovun löytymistä. Konetöitä tehdään usein metsissä haastavissa olosuhteissa ja...
Read More →
On mahdollista, että perintönä saadut metsätilat on arvostettu perukirjaan virheellisesti ja verottaja on hyväksynyt perukirjassa käytetyt metsätilojen arvot. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että perukirjassa käytetty metsätilan arvo on liian pieni verrattuna siihen arvoon, jolla metsä on esimerkiksi myytyä todellisen metsätilakaupan myötä. Tällöin maksuun tulee luovutusvoittovero, jonka veroaste korkeampi...
Read More →
Metsätilan omistusoikeuden sisältöön kuuluu tiettyjä oikeuksia, joista keskeisiä ovat luovutuskompetenssi eli se, että omistajalla on oikeus myydä metsätila sekä omistajan hallintaoikeus, jonka haltijalle kuuluu metsätilan vuotuisen tuoton nauttimisoikeus. Metsätilan omistusoikeus ja hallintaoikeus voidaan eriyttää toisistaan. Hallintaoikeus voidaan testamentissa tai lahjakirjassa pidättää määräajaksi tai eliniäksi omistusoikeuden mennessä toiselle taholle. Hallintaoikeudelle lasketaan...
Read More →
Jos perintönä on saatu metsää ja halutaan pysyä yhteisomistuksessa on metsät taloudellisesta, toiminnallisesta ja sopuisuuden näkökulmasta järkevä muuttaa yhtymäksi. Perikunnan metsien yhtymämuutos tehdään perinnönjakokirjalla. Yhtymämuutos voidaan toteuttaa myös pelkästään metsien osalta. Lisäksi on järkevää laatia yhteishallitasopimus, jossa sovitaan miten yhteisesti omistettua metsävarallisuutta hoidetaan. Yhteishallintasopimus luo pohjan metsänomistajien tavoitteiden saavuttamiselle. Perikunnan...
Read More →
Metsänomistajuuden tavoitteet asetetaan metsänomistajuuden taitekohdissa, kuten hiljalleen perintötilanteen jälkeen tai muun omistusjärjestelyn yhteydessä. Tavoitteiden asettamisen jälkeen onkin aika määrittää keinot tavoitteiden saavuttamiseksi käytännössä. Kun metsä tulee perintönä mietitään ensin peruskysymyksiä, kuten halutaanko yhteisomista vai ei. Jos tavoitteena on yhteisomistus valitaan ne keinot joilla yhteisomistus saadaan toimivaksi: – selvitys perikunnan eri...
Read More →
Kaikki ovat kuulleet omakotitalokauppojen virheistä: kuka on kuullut metsätilakauppojen virheistä? Metsätilan virheestä säädetään maakaaressa, ja samoja säännöksiä sovelletaan omakotitalokauppojen yhteydessä. Maakaaren virhesääntelyn mukaisesti metsätilan virhe jakaantuu kolmeen virhekokonaisuuteen: laatuvirheeseen, vallintavirheeseen sekä oikeudelliseen virheeseen. Ensimmäinen virhekokonaisuus, metsätilan laatuvirheet, ilmenee metsätilan fyysisissä ominaisuuksissa – siis kaikessa sellaisessa, jonka voimme nähdä metsätilasta. Metsätilan...
Read More →
Metsät siirtyvät usein perinnön kautta perillisille. Perintömetsänomistajuuden alkuvaiheessa kaikilla perillisillä on tärkeää miettiä metsänomistajuudelle asettamia tavoitteita. Yksi tärkeä kysymys on se, halutaanko yhteisomistusta vai ei. Silloin kun perilliset haluavat pysyä yhteisomistuksessa tehdään tarvittavat omistusjärjestelyt, jotka edistävät perillisten tavoitteiden saavuttamista. Metsä- ja lakialan ammattilainen hoitaa nämä asiat näppärästi! Erityisen tärkeää on...
Read More →
Perunkirjoitus on järjestettävä kun henkilö kuolee Suomessa. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja. Perukirjaan luetteloidaan vainajan varallisuus ja velat. Perunkirjoitustilaisuus on pidettävä kolmen kuukauden sisällä henkilön kuolemasta, tarvittaessa tähän saa lisäaikaa verottajalta. Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa se henkilö, jolla on paras tuntemus vainajan varallisuusasemasta, kuten vainajan puoliso tai lapsi. Perunkirjoitusvelvollinen järjestää perunkirjoituspaikan ja...
Read More →
Perikunta metsien omistusmuotona asettaa omat haasteet metsänomistamiseen ja käyttämiseen liittyen. Perikuntaomistuksella ei aina voida saavuttaa erilaisia tavoitteita, joita perikunnan osakkaat metsänomistajuudelleen asettavat. Perikunnan metsät saadaan jaettua. Yksikin perikunnan osakas voi hakea pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämistä kuolinpesään suorittamaan perinnönjaon. Pesänjakajaksi määrätään usein aivan tavallinen lakimies tai asianajaja, jolla ei välttämättä ole...
Read More →
Metsätila-arvio on tärkeä asiakirja, josta selviää metsätilan niin sanottu metsätaloudellinen arvo. Metsätila-arvon määrittäminen on tarpeellista metsänomistajuuden taitekohdissa, kuten perintötilanteissa, metsätilakaupoissa ja esimerkiksi metsän vakuusarvoa määritettäessä. Metsätila-arvion osoittama metsätaloudellinen arvo ei useinkaan ole sama arvo, mitä metsäkiinteistöstä markkinoilla maksetaan. Metsätaloudellisten arvojen lisäksi metsäkiinteistöllä voi olla myös muita arvoja. Metsätilan arvoa voidaan...
Read More →
Onnistunut metsätilan yhteisomistus lähtee liikkeelle tavoitteiden asettamisesta sekä niiden keinojen määrittelystä, joilla yhteiset tavoitteet viedään käytäntöön. Metsätilan yhteisomistus alkaa kun kaksi tai useampi henkilöä ostavat metsätilan yhdessä. Yhteisomistus voi alkaa myös perinnön kautta. Yhteisomistuksen alkuvaiheessa jokaisen yhteisomistajan on tärkeää miettiä omat metsänomistajuuden tavoitteet. Kun jokainen yhteisomistaja miettii omat tavoitteensa saadaan...
Read More →
Metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyy omistajan vaihdos, joka voidaan toteuttaa monella tavalla. Luovutustapaan voi liittyä verosäännöksiä perintö- ja lahjaveroon, varainsiirtoveroon, metsävähennykseen, luovutusvoittoveron määrään liittyen. Metsän omistajanvaihdos voi tapahtua luovuttajan elinaikana. Tällöin luovutusvaihtoehtoina on lahja tai kauppa. Kauppa voidaan tehdä käyvän arvon mukaisena kauppana tai alemmalla hinnalla. Metsänomistajan kuoleman jälkeen omistajan vaihdos meneen...
Read More →