Suomessa perhemetsänomistus on yleistä. Kaikki eivät ole kuitenkaan niin innokkaita omistamaan ja hoitamaan metsävarallisuutta, jonka ovat saaneet esimerkiksi perintönä. Jos metsänomistajuus tuntuu taakalta metsätilan voi myydä. Onnistunut metsätilakauppa on monen tekijän summa. Väärässä paikassa säästäminen tulee kalliiksi myyjälle. Metsälakipuhelimesta saat nopeasti neuvot tärkeimpiin metsätilakaupan kysymyksiin.

Kaikessa onnistuneessa kaupankäynnissä pitää tietää, mitä ollaan myymässä/ostamassa: niin metsätilakaupan kohdallakin. Myyjän tulee tietää millaista metsätilaa ollaan myymässä. Perusolettama metsätilakaupassa on, että jos metsätilan myyjä ei tiedä millaista metsätilaa on myymässä niin ostaja tietää. Metsätiloilla on hyvin ottajia, ja ostajat osaavat löytää hyvin markkinoille tulevat ”alihintaiset metsätilat”.  Metsätilan arvon määrittämisessä kannattaa käyttää metsäalan ammattilaisen laatimaa metsätila-arviota. Tärkeää on muistaa, että metsätila-arvion osoittama metsätaloudellinen arvo ei kuitenkaan useinkaan vastaa sitä arvoa, mitä metsätiloista markkinoilla maksetaan. Usein metsätiloista maksetaan jonkin verran enemmän mitä metsätila-arvion metsätaloudellinen arvo on. Metsätilalla voi olla metsätaloudellisen arvon lisäksi myös muita arvoja jotka tulee huomioida metsätilakaupassa. Turvallisinta metsätilan arvonmäärityksessä on hyödyntää metsäalan asiantuntijan palveluita.

Myyjän kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, että myynti- ja markkinointimenetelmä soveltuu juuri sinun tilanteeseen.  Näin saadaan myyjän kannalta paras lopputulos aikaan ja metsätila juuri sellaiselle uudelle omistajalle, joka kyseistä metsätilaa arvostaa.

Metsätilakaupan kauppakirjassa on monia huomioitavia asioita, jotka pitää saada muotoiltua ostajan ja myyjän tahdon mukaiseksi. Usein metsätiloilla on osuuksia yhtiesiin alueisiin ja erityisiin etuuksiiin, jotka voivat olla hyvinkin arvokkaita. Edellä mainittujen siirtyminen vaihtelee jos myydään määräalaa tai kokonaista kiinteistöä.

Myös metsätilakaupan virheellisyyteen liittyvät asiat, kuten myyjän tiedonantovelvollisuus, ostajan selonottovelvollisuus on tärkeä tiedostaa etukäteen. Kenen vastuulla on kertoa voimassaolevan kaavan sisällöstä? Mikä on ostajan selonottovelvollisuuden sisältö? Voiko ostaja luottaa myyjän tai hänen edustajansa antamiin tietoihin? Panttioikeudet? Onko metsätila-arvio ajantasalla? Onko voimassaolevia puunmyyntisopimuksia? Miten pitkään myyjä on vastuussa metsätilakaupan laatuvirheestä? Pitääkö myyjän laatuvirhevastuuta rajoittaa joltain osin ja miten se tehdään? Ennakointi näissä ja monissa muissa kysymyksissä edistävät kaikkien metsätilakaupan osapuolien etuja.

Silloin kun metsätila ostetaan yhteiseksi tulee ennakoida yhteisomistuksen tuomat haasteet. Usein alkuun yhteisomistus toimii hyvin, mutta ajan mittaan voi tulla erimielisyyksiä pienistäkin asioista ja tällöin vaadittavaa yksimielisyyttä ei enää löydykään. Yhteisomistajien tavoitteiden pohjalta laaditulla yhteishallintasopimuksella saadaan toimivuutta yhteisesti omistetun metsäkiinteistön käyttöön ja hallintaan.

Metsätilan myyntitapoja on monia. Metsätila voidaan myydä itse tai metsäkiinteistönvälittäjän avustuksella. Metsäkiinteistönvälittäjä kannattaa muistaa kilpailuttaa ja valita myyjän näkökulmasta se, joka pystyy valvomaan myyjän etuja parhaiten metsätilakaupassa. Ammattitaitoinen välittäjän on myös ostajan etu. Jos metsätilan ostajaehdokkaita on valmiina kannattaa käyttää metsä- ja lakiasioihin perehtyneen asiantuntijan neuvoja hyödyntää ainakin metsätilakauppakirjan laadinnassa tai kommentoinnissa. Metsälakipuhelimesta saat neuvoja myös onnistuneen metsätilakaupan tekemiseen. Meille on tärkeää, että mahdollisimman moni Suomessa tehtävistä metsätilakaupoista tehdään onnistuneesti.

Ps. Metsälakipuhelimen kustannukset neuvoista ja ohjeista metsätilakauppaa varten on mahdollista vähentää suoraan metsätilakaupasta johtuvina kustannuksina luovutusvoittoveron laskannassa silloin kun käytetään todellista hankintamenoa (ostohinta, perintöveroarvo tai lahjaveroarvo).

Soita metsälakipuhelimeen 0600 95 090 (3,56 euroa/min +pvm)