Tietopankki

Miten metsäasiat pitää huomioida perukirjassa?

Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoitustilaisuudessa tehdyn selvityksen perusteella laaditaan perukirja. Perukirja on asiakirja, jossa selvitetään...

Kuka vastaa metsätilakaupan virheestä?

Metsätilakaupan virheestä säädetään maakaaressa. Metsätilakauppaa voi rasittaa laatu-, vallinta- tai oikeudellinen virhe. Onnistuneessa metsätilakaupassa tiedetään metsätilakaupan myyjän, ostajan,...

Metsälakipuhelin metsä- ja lakialan toimijoiden tukena

Metsälakipuhelin palvelee metsänomistajien ohella myös metsänomistajille palveluja tarjoavia toimijoita. Mikäli työskentelet metsäperikuntien omistusjärjestelyjen parissa, hoidat metsätilakauppoja, teet perunkirjoituksia...

Perunkirjoitus ohi ja metsäasiat elävät omaa elämää?

Metsät vaihtavat usein omistajaa perinnön kautta. Metsätilan sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa voidaan päätyä siihen, ettei tehdä mitään ja metsät siirtyvät...
Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoitustilaisuudessa tehdyn selvityksen perusteella laaditaan perukirja. Perukirja on asiakirja, jossa selvitetään kuolinpesän tila, eli luetteloidaan vainajan omaisuus ja velat. Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa se, joka tuntee parhaiten vainajan...
Read More →
Metsätilakaupan virheestä säädetään maakaaressa. Metsätilakauppaa voi rasittaa laatu-, vallinta- tai oikeudellinen virhe. Onnistuneessa metsätilakaupassa tiedetään metsätilakaupan myyjän, ostajan, välittäjän ja asiantuntijapalveluntarjoajan vastuut ja velvollisuudet metsätilakauppaan liittyen. Metsätilakaupoissa ei kaikki mene aina oikein. Jos metsätilakauppaa rasittaa...
Read More →
Metsälakipuhelin palvelee metsänomistajien ohella myös metsänomistajille palveluja tarjoavia toimijoita. Mikäli työskentelet metsäperikuntien omistusjärjestelyjen parissa, hoidat metsätilakauppoja, teet perunkirjoituksia ja metsäperikuntien omistusjärjestelyitä, teet metsätilan sukupolvenvaihdoksia toimit metsäpalveluiden tarjoana ja tarvit vinkkiä erimielisyystilanteessa toimimiseen niin metsälakipuhelimesta saat...
Read More →
Metsät vaihtavat usein omistajaa perinnön kautta. Metsätilan sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa voidaan päätyä siihen, ettei tehdä mitään ja metsät siirtyvät tällöin perintönä. Useimmiten metsien siirtymistä perinnön kautta ei ole suunniteltu ja on suuri mahdollisuus, että perunkirjoituksen jälkeen...
Read More →
Metsää omistavia kuolinpesiä eli perikuntia on Suomessa kymmeniä tuhansia, niissä osakkaita lähes 200 000 ja niiden kautta omistetaan Suomen metsistä yli 10 prosenttia. Metsäperikuntien toimivuus, taloudelliset näkökulmat ja sopuisuuden säilyttäminen ovat asioita, joista hyötyvät perikuntien...
Read More →
Perintönä saatu metsä tulee usein yhteisomistukseen. Perikunnassa on monta osakasta ja jokaisella on omat tavoitteensa metsäasioiden suhteen. Perikuntaa ei ole tarkoitettu pysyväksi metsänomistusmuodoksi, vaikka perikunta voi olla jakamattomana käytännössä loputtoman kauan. Ajan kuluminen kuitenkin hankaloittaa...
Read More →
Suomessa on yli 40 000 kuolinpesää, joissa on metsäomaisuutta. Perikuntaa ei ole tarkoitettu pysyväksi metsänomistusmuodoksi, mutta käytännössä se voi olla jakamattomana loputtomiin, mikä ei useimmiten ole perikunnan osakkaiden etujen mukaista. Perikunnan omistusjärjestelelyissä on tärkeä hallita...
Read More →
Onnistuneen metsätilakaupan toteutus vaatii useimmiten maastoinventoinnin sisältävän metsätila-arvion laadinnan. Metsätilakaupan erimielisyydet liittyvät monesti tavalla tai toisella kaupan pohjana olleeseen metsätila-arvioon, joka on osoittautunut virheelliseksi. Markkoinoilla on erilaisia metsän arvonmääritysmenetelmiä. Sellaiset metsätilan arvonmääritysmenetelmät, jotka eivät sisällä...
Read More →
Metsät ovat yleisesti perheiden omistuksessa ja toisen vanhemman kuollessa ajankohtaistuu metsätilan arvonmääritys perukirjaan. Metsävarallisuuden arvo voi olla pinta-alasta, puustosta, sijainnista ja muista seikoista riippuen kymmenistä tuhansista satoihin tuhansiin euroihin: metsän arvottamista perukirjaan ei voi sivuuttaa...
Read More →
Metsän omistaminen yhdessä tuo omat haasteensa metsien käyttöön ja hoitoon liittyvään päätöksentekoon. Yhteishallintasopimuksen laatiminen yhteisomistajien tavoitteiden pohjalta vähentää tulevaisuuden erimielisyyksiä, helpottaa metsien käyttöön liittyvää päätöksentekoa. Metsä on voinut tulla yhteisomistukseen esimerkiksi perinnön, lahjan tai metsätilakaupan...
Read More →
Testamentin tekeminen vähentää metsäasioihin liittyviä perintöriitoja. Etenkin tilanteessa, jossa rintaperillisiä ei ole on varmaa, että muotovaatimukset täyttävä testamentti siirtää metsät kauempien perillisten ulottumattomiin. Testamentin tekemisestä ja peruuttamisesta säädetään perintökaaren 10 luvussa. Metsävarallisuuden testamenttauksessa kannattaa hyödyntää...
Read More →
Metsätilakauppa on metsätilan myyjän ja ostajankin näkökulmasta taloudellisesti merkittävä asia. Koska metsätiloilla on hyvä kysyntä voi metsätilan saada myytyä helpostikin, mutta helppo myynti kannattaa ehdottomasti välttää myyjän näkökulmasta. Hallitsematon metsätilan omatoiminen myynti voi johtaa metsätilan...
Read More →
Verottaja rinnastaa verkkopalveluiden automaattisovellusten tila-arviot perinteisiin perintö- ja lahjaverotuksessa. Metsänomistajan ei kannata käyttää metsänarvolaskureiden antamia arvoja sellaisenaan metsän arvonmäärityksessä perintötilanteessa, sukupolvenvaihdoksessa tai metsätilakaupassa. Taloudellinen vahinko voi yksittäistapauksessa nousta todella merkittäväksi laskurin antaman virheellisen tuloksen vuoksi....
Read More →
Metsäasioihin liittyvä haasteellinen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi yhteisesti omistetun metsän hallinnossa tai metsissä tehtävien metsätalouden toimenpiteiden, kuten hakkuiden yhteydessä. Metsäasioihin liittyvässä erimielisyystilanteessa on tärkeä hahmottaa kaikki tahot, jotka jollakin tavalla asiaan liittyvät. Asiaan liittyviä...
Read More →