Tietopankki

Summa-arvomenetelmä metsätilan arvon määrityksessä

Yleisimmin käytössä oleva menetelmä metsätilan metsätaloudellisen käyvän arvon määrityksessä on ns. summa-arvomenetelmä. Muita vähemmän käytettyjä metsätilan arvonmääritysmenetelmiä ovat...
+

Miten ja miksi metsätilakaupan virheet voidaan oikaista?

Metsätilakauppaa voi rasittaa laatuvirhe, vallintavirhe tai oikeudellinen virhe, joista on säädökset maakaaressa. Ensisijaisesti metsätilan virheen korjaamiseen kannattaa tietysti...

Miksi kuolinpesän metsät kannattaa muuttaa yhtymäksi?

Metsävarallisuuden yhteisomistus on Suomessa hyvin yleistä. Kun metsää omistetaan yhdessä voidaan tehdä jako kuolinpesiin ja yhtymiin. Yhtymällä tarkoitetaan...

Miten metsäasiat pitää huomioida perukirjassa?

Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoitustilaisuudessa tehdyn selvityksen perusteella laaditaan perukirja. Perukirja on asiakirja, jossa selvitetään...
Verottaja rinnastaa verkkopalveluiden automaattisovellusten tila-arviot perinteisiin perintö- ja lahjaverotuksessa. Metsänomistajan ei kannata käyttää metsänarvolaskureiden antamia arvoja sellaisenaan metsän arvonmäärityksessä perintötilanteessa, sukupolvenvaihdoksessa tai metsätilakaupassa. Taloudellinen vahinko voi yksittäistapauksessa nousta todella merkittäväksi laskurin antaman virheellisen tuloksen vuoksi. Lainaus verottajan ohjeesta Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa (1.1.2018 lukien): ”Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen keräämiin...
Read More →
Metsäasioihin liittyvä haasteellinen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi yhteisesti omistetun metsän hallinnossa tai metsissä tehtävien metsätalouden toimenpiteiden, kuten hakkuiden yhteydessä. Metsäasioihin liittyvässä erimielisyystilanteessa on tärkeä hahmottaa kaikki tahot, jotka jollakin tavalla asiaan liittyvät. Asiaan liittyviä tahoja ja heidän näkukulmia voi olla mm. metsänomistajien näkölma, metsäammattilaisen ja metsäyhtiön näkökulma, hakkuukoneyrittäjän näkökulma,...
Read More →
Metsätilat arvostetaan perukirjassa ns. käypään arvoon perittävän kuolinhetkellä. Käypä arvo tarkoittaa todennäköistä kauppahintaa, joka metsätilasta saadaan kun se myydään vapailla markkinoilla. Useimmiten on järkevää hankkia metsätilasta ajantasainen metsätila-arvio perunkirjoitusta varten. Metsätila-arvion hankkiminen ja laadinta saattaa varsinkin suuren metsätilan kohdalla viedä aikaa yli kolme kuukautta. Tällöin perunkirjoituksen toimittamiselle voi hakea verottajalta...
Read More →
Metsätilan myynnissä on useimmiten kysymys taloudellisesti isosta asiasta. Järkevintä on myydä metsätila tuottavasti, turvallisesti ja vaivattomasti. Onnistuneessa metsätilakaupassa pitää tuntea ostajan, myyjän, metsäkiinteistönvälittäjän ja asiantuntijapalvelun tarjoajan vastuut ja velvollisuudet. Metsälakipuhelimesta valtakunnallisesti neuvot ja ohjeet metsätilakaupan kysymyksiin. Metsätiloille on hyvin kysyntää. Myyjän kannattaa käyttää metsätilan arvonmäärityksessä metsäkiinteistönvälittäjän ammattitaitoa. Myyjän näkökulmasta on...
Read More →
Perikunta eli kuolinpesä on erillinen verovelvollinen, joka maksaa normaalisti puukauppatuloistaan pääomaveroa. Kuolinpesän metsät voidaan muuttaa yhtymäksi, mistä voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia verotuksen suhteen esimerkiksi puukaupan yhteydessä. Jos perikunnassa suunnitellaan suurempaa puukauppaa, tai omistusjärjestelyjä voi olla järkevää toteuttaa ensin yhtymämuutos. Mitä suuremmasta puukaupasta on kyse sitä suuremmaksi yhtymämuutoksen edut puukaupan...
Read More →
Toimeksianto metsälakimiehen kanssa päättyy usein otsikon mukaiseen tilanteeseen, erimielisyys on saatu ratkaistua sovinnollisesti: tämä on kaikkien edun mukaista! Metsälakipuhelimen kautta olemme saaneet edistää erilaisten metsäasioihin liittyvien erimielisyyksien sopuratkaisuja valtakunnallisesti. Asia lähtee liikkeelle usein niin, että metsälakipuhelimeen soittaa henkilö, jolla on metsäasioihin liittyvä haasteellinen tilanne . Kysymyksessä voi olla vaikka metsätilakauppaan...
Read More →
Metsätilan omistusjärjestelyt ajankohtaistuvat metsänomistajuuden taitekohdissa, kuten perintötilanteissa, metsätilakaupoissa ja metsätilan sukupolvenvaihdoksissa. Metsälakipuhelimesta voit nopeasti varmistaa metsän omistusjärjestelyihin liittyviä kysymyksiä. Saat nopeasti vastauksen esimerkiksi metsätilan myyjän, ostajan, välittäjän sekä asiantuntijapalveluntarjoajan vastuista, velvollisuuksista ja oikeuksista metsätilakaupassa. Metsätilan myyjän näkökulmasta metsälakipuhelimen neuvontakustannukset metsätilakauppaa varten ja esimerkiksi kauppakirjan laadintakustannukset on mahdollista huomioida luovutusvoittoveron laskennassa...
Read More →
Kiinteistönkauppaan liittyvistä asioista säädetään maakaaressa (540/1995). Maakaaressa säädetään mm. kauppakirjan muotovaatimuksista. Metsätilakaupan kohdalla on tärkeä huomata, että maakaaren virhesääntely koskee myös metsätilakauppaa. Metsätilakaupan virhekysymystenhallinta on erittäin tärkeässä asemassa onnistuneessa metsätilakaupassa. Mikäli tarvit laadukkaan metsätilan kauppakirjan niin laita viestillä meille tarjouspyyntö metsätilan kauppakirjasta TÄSTÄ. Laadimme metsätilan kauppakirjoja koko Suomen alueelle ja...
Read More →
Metsätilan sukupolvenvaihdos jakautuu eri vaiheisiin. Ensimmäisessä vaiheessa metsäomistuksesta luopuvalla kypsyy metsätilan luopumispäätös. Luopumispäätös voi johtua siitä, että metsänomistus on alkanut tuntua taakalta syystä tai toisesta. Luopumispäätöksen jälkeen pitää miettiä sukupolvenvaihdokselle asetettavia tavoitteita. Tavoitteet voivat liittyä taloudellisiin  ja verotuksellisiin näkökohtiin. Myös muut tavoitteet ovat tärkeässä asemassa metsätilan sukupolvenvaihdoksessa. Seuraavassa vaiheessa hahmottuu...
Read More →
Metsätilan sukupolvenvaihdos ajankohtaistuu usein verkkaisesti. Metsänomistajaksi tullaan monesti perinnön kautta, jolloin perilliset ovat varttuneessa iässä. Metsänomistajien keski-ikä on n. 60 vuoden tuntumassa. Metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvät ajatukset ovat varmasti monella ikääntyvällä metsänomistajalla mielessä ja vastaavasti asia mietityttää tulevia uusia metsänomistajia. Jos metsänomistus alkaa tuntua taakalta on korkea aika alkaa suunnittelemaan metsätilan...
Read More →
Ennen hakkuuta tehdään usein arvio siitä, mitä puutavaralajeja hakkuussa kertyy ja millaisia määriä. Voidaan puhua leimikkosuunnitelmasta tai puunmyyntisuunnitelmasta. Tällöin leimikko myös merkitään nauhoituksella maastoon. Usein leimikkosuunnitelmia markkinoidaan metsänomistajille ilmaisena. Puunmyyntisuunnitelman tarkoituksena onkin se, että sen jälkeen metsänomistajalle voidaan myydä muita puukauppaan liittyviä palveluita, kuten valtakirjakauppa korjuupalveluineen sekä metsänuudistamisen palvelut. Leimikko...
Read More →
Puukaupan tekemisen jälkeen kaupan kohteena olevat puut katkotaan ja korjataan hakkuusopimuksessa sovittuihin mittoihin. Katkonnasta käytetään myös nimitystä apteeraus. Hakkuukoneen kuljettaja on keskeisessä asemassa apteerauksessa, koska hän tekee viime kädessä päätöksen siitä täyttyykö arvokkaamman puutavaralajin mitta- ja laatuvaatimukset vai joudutaanko suurikokoinenkin puu laittamaan esimerkiksi mutkaisuudesta johtuen halvempihintaiseen puutavaralajiluokkaan kuten kuitupuuksi. Metsänomistajan...
Read More →
Puukauppa tehdään yleisimmin pystykauppana, jossa myyjä luovuttaa hakkuuoikeuden tietyllä rajatulla alueella olevaan puustoon. Ostaja korjaa ja kuljettaa puut hakkuualueelta omalla kustannuksellaan.Puukaupalla on vaikutuksia laajalle metsäalan toimijakenttään. Puukauppa tehdään hakkuusopimuksella, jonka solmivat puun myyjä ja ostaja. Puukauppaan liittyviin tahoihin, joiden vastuisiin ja velvollisuuksiin puukaupalla on vaikutusta kuuluvat voivat kuulua mm. korjuu-...
Read More →
Metsänomistajuus perinnön kautta alkaa yllättäen eikä uusi metsänomistaja ole aina perillä metsäasioihin liittyvistä käytännöistä. Metsänomistajuus voi alkaa lakisääteisen perinnön tai testamentin kautta. Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluttua kuolemasta, tähän aikaan saa tarvittaessa lisäaikaa verottajalta. Perunkirjoituksen toimittamiseksi valitaan kaksi uskottua miestä. Se, joka on parhaiten perillä pesän asioista toimii perunkirjoitustilaisuudessa...
Read More →