Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoitustilaisuudessa tehdyn selvityksen perusteella laaditaan perukirja. Perukirja on asiakirja, jossa selvitetään kuolinpesän tila, eli luetteloidaan vainajan omaisuus ja velat. Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen, yleensä puoliso tai lapsi. Kopio perukirjasta sekä kopiot sen liitteistä on toimitettava yhtenä kappaleena Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta....

Metsää omistavia kuolinpesiä eli perikuntia on Suomessa kymmeniä tuhansia, niissä osakkaita lähes 200 000 ja niiden kautta omistetaan Suomen metsistä yli 10 prosenttia. Metsäperikuntien toimivuus, taloudelliset näkökulmat ja sopuisuuden säilyttäminen ovat asioita, joista hyötyvät perikuntien osakkaat. Näiden asioiden eteen kannattaa tehdä töitä! Miten toimivuus, taloudellisuus ja sopuisuus metsäperikunnissa saavutetaan? Metsät...

Metsätilat arvostetaan perukirjassa ns. käypään arvoon perittävän kuolinhetkellä. Käypä arvo tarkoittaa todennäköistä kauppahintaa, joka metsätilasta saadaan kun se myydään vapailla markkinoilla. Useimmiten on järkevää hankkia metsätilasta ajantasainen metsätila-arvio perunkirjoitusta varten. Metsätila-arvion hankkiminen ja laadinta saattaa varsinkin suuren metsätilan kohdalla viedä aikaa yli kolme kuukautta. Tällöin perunkirjoituksen toimittamiselle voi hakea verottajalta...

Metsänomistajuus perinnön kautta alkaa yllättäen eikä uusi metsänomistaja ole aina perillä metsäasioihin liittyvistä käytännöistä. Metsänomistajuus voi alkaa lakisääteisen perinnön tai testamentin kautta. Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluttua kuolemasta, tähän aikaan saa tarvittaessa lisäaikaa verottajalta. Perunkirjoituksen toimittamiseksi valitaan kaksi uskottua miestä. Se, joka on parhaiten perillä pesän asioista toimii perunkirjoitustilaisuudessa...

Perintöriidat ja perintömetsiin liittyvät riidat ovat yleisiä Suomessa. Oikeilla toimenpiteillä perintömetsiin liittyviä riitoja saadaan kuitenkin vähennettyä ja löydettyä perikunnan osakkaille mahdollisimman hyviä ratkaisuja. Metsäasiat ovat tuntemattomia usein perintömetsän saajille. Jos perikunnassa on metsävarallisuutta, on perukirjoituksen suorittajan hyvä hallita metsävarallisuuden tuomat erityispiirteet. Tärkeää on, että perikunnan jäsenille saadaan jo tässä vaiheessa...

Perunkirjoitus on järjestettävä kun henkilö kuolee Suomessa. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja. Perukirjaan luetteloidaan vainajan varallisuus ja velat. Perunkirjoitustilaisuus on pidettävä kolmen kuukauden sisällä henkilön kuolemasta, tarvittaessa tähän saa lisäaikaa verottajalta. Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa se henkilö, jolla on paras tuntemus vainajan varallisuusasemasta, kuten vainajan puoliso tai lapsi. Perunkirjoitusvelvollinen järjestää perunkirjoituspaikan ja...

Perikuntien metsänomistajuuteen liittyy paljon asioita. Nämä asiat voidaan ajatella ketjuksi, jossa jokainen asia on yksi ketjun lenkki. Ketju katkeaa usein heikoimman lenkin kohdalta! Näitä ketjun lenkkejä metsänomistajaperikunnassa ovat esimerkiksi, perunkirjoitus, metsien huomioiminen perukirjassa, metsätila-arvio, perikunnan osakkaiden tavoitteet metsänomistajuudelle, osakkaiden oikeudet ja velvollisuudet perikunnassa, yhtymämuutoksen edut ja tarve sekä toteuttaminen, metsäpalveluita...

Metsänomistajajuus alkaa perinnön kautta yllättäen. Heti alkuvuosina on hyvä laittaa hautumaan se, miten perikunnan metsänomistajuus saadaan järjestettyä toimivaksi ja taloudellisesti järkeväksi kokonaisuudeksi. Perunkirjoitusvaiheessa on vaarana, että metsäasioita ei huomioida kokonaisuutena: jolloin metsäasiat joko alkavat elämään omaa elämäänsä tai jäävät ilmaan roikkumaan. Perilliset eivät ole useinkaan metsäalan ammattilaisia, tämä luo oman...