Metsänomistajuus perinnön kautta alkaa yllättäen eikä uusi metsänomistaja ole aina perillä metsäasioihin liittyvistä käytännöistä. Metsänomistajuus voi alkaa lakisääteisen perinnön tai testamentin kautta.
Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluttua kuolemasta, tähän aikaan saa tarvittaessa lisäaikaa verottajalta. Perunkirjoituksen toimittamiseksi valitaan kaksi uskottua miestä. Se, joka on parhaiten perillä pesän asioista toimii perunkirjoitustilaisuudessa uskottuna miehenä. Perunkirjoitusta varten tarvitaan vainajasta aukoton sukuselvitys syntymästä kuolemaan. Kuolinpesän osakkaista tarvitaan virkatodistukset perunkirjoitusta varten. Perukirja toimitetaan verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta. Verottaja toimittaa ajallaan perintöveroliput.
Metsän arvostus perukirjaan tehdään käypään arvoon kuolinhetkellä. Käyvällä arvolla tarkoitetaan metsäomaisuuden todennäköistä myyntihintaa. Metsien arvostus voidaan tehdä metsäpalveluyrittäjän laatiman tila-arvion perusteella tai verottojan ohjeiden mukaan. Sillä miten perityn metsän kanssa aiotaan toimia on merkitys perukirjassa tehtävässä metsien arvostusasiassa. Tarvittaessa perukirjassa käytettyä metsän arvoa voidaan oikaista jälkikäteen: tämä voi olla järkevää jos metsät on myyty korkeammalla hinnalla kuin mitä ne on arvostettu perukirjassa. Tällöin luovutusvoittoveroa laskettaessa voidaan laskennan pohjaksi ottaa perukirjassa käytetty metsätilan arvo. Perintöverossa käytettävä veroprosentti on pienempi kuin luovutusvoittoveroprosentti, joten oikaisu on järkevää taloudellisesti.
Jos vainajalta jäi testamentti, niin se annetaan tiedoksi kaikille perillisille. Myös testamentilla saatua omaisuutta verotetaan, kuten perintönäkin saatua omaisuutta. Testamentista voidaan myös luopua. Tärkeää on huolehtia myös metsäasioihin liittyvien yhteistyökumppaneiden suuntaan yhteystietojen muutoksista. Metsävakuutuksen voimassaolo ja kattavuus kannattaa myös tarkistaa.
Perillisten tulee huolehtia metsäveroilmoituksen ja arvonlisäveroilmoituksen jättämisestä vuosittain. Kaikki pesän osakkaat osallistuvat pesän asioiden hoitoon ja päätöksiin vaaditaan yksimielisyyttä. Asioiden hoitamista voidaan jouhevoittaa valtakirjoilla.
Perillisten kannattaa miettiä alussa yhteisesti tavoitteita metsänomistajuudelleen. Jos halutaan pysyä yhteisomistuksessa niin voi olla järkevää muuttaa perikunnan metsät yhtymäksi ja laatia yhteishallinta sopimus. Tärkeää on muistaa, että erilaisilla omistusjärjestelyillä on erilaiset verotukselliset seuraukset. Yhteisesti omistettu metsä saadaan aina jaettua. Metsälakipuhelimesta saat nopeasti ja neuvoja perintömetsiin liittyviin kysymyksiin.
