Metsävarallisuuden yhteisomistus on Suomessa hyvin yleistä. Kun metsää omistetaan yhdessä voidaan tehdä jako kuolinpesiin ja yhtymiin. Yhtymällä tarkoitetaan tuloverolain 4§:n mukaista verotusyhtymää, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta. Ensinnäkin yhtymän verotus on edullisempi verrattuna...

Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoitustilaisuudessa tehdyn selvityksen perusteella laaditaan perukirja. Perukirja on asiakirja, jossa selvitetään kuolinpesän tila, eli luetteloidaan vainajan omaisuus ja velat. Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa se, joka tuntee parhaiten vainajan...

Metsää omistavia kuolinpesiä eli perikuntia on Suomessa kymmeniä tuhansia, niissä osakkaita lähes 200 000 ja niiden kautta omistetaan Suomen metsistä yli 10 prosenttia. Metsäperikuntien toimivuus, taloudelliset näkökulmat ja sopuisuuden säilyttäminen ovat asioita, joista hyötyvät perikuntien...

Perintönä saatu metsä tulee usein yhteisomistukseen. Perikunnassa on monta osakasta ja jokaisella on omat tavoitteensa metsäasioiden suhteen. Perikuntaa ei ole tarkoitettu pysyväksi metsänomistusmuodoksi, vaikka perikunta voi olla jakamattomana käytännössä loputtoman kauan. Ajan kuluminen kuitenkin hankaloittaa...

Metsätilat arvostetaan perukirjassa ns. käypään arvoon perittävän kuolinhetkellä. Käypä arvo tarkoittaa todennäköistä kauppahintaa, joka metsätilasta saadaan kun se myydään vapailla markkinoilla. Useimmiten on järkevää hankkia metsätilasta ajantasainen metsätila-arvio perunkirjoitusta varten. Metsätila-arvion hankkiminen ja laadinta saattaa...

Perintöriidat ja perintömetsiin liittyvät riidat ovat yleisiä Suomessa. Oikeilla toimenpiteillä perintömetsiin liittyviä riitoja saadaan kuitenkin vähennettyä ja löydettyä perikunnan osakkaille mahdollisimman hyviä ratkaisuja. Metsäasiat ovat tuntemattomia usein perintömetsän saajille. Jos perikunnassa on metsävarallisuutta, on perukirjoituksen...

Metsäasioissakin on mahdollista ajautua erimielisyyksiin. Usein erimielisyyteen liittyy monia tahoja, joiden kaikkien näkökulma pitää pystyä ymmärtämään: metsälakipuhelimessa ymmärrämme metsänomistajan kieltä, metsäammattilaisen kieltä, koneyrittäjän kieltä ja lakimiesten kieltä ja pystymme autamaan! Puukaupassa, taimikonhoidossa ja kaikissa metsäasioihin...

Metsät tulevat perintönä usein sisarusten omistukseen. Usein joku sisaruksista ei halua olla mukana kuolinpesässä ja tällöin voi tulla eteen tilanne, että kuolinpesän osuutta myydään toisille osakkaille. Kuolinpesäosuuden kauppa on kuitenkin epäedullinen verotuksellisesta näkökulmasta niin myyjälle...

” Jokainen metsäasioihin liittyvässä erimielisyydessä saavutettu sopu on merkittävä asia ja tehtävämme on toimia sovinnon mahdollistaja: tämän jälkeen kaikilla osapuolilla on sileämpi tie kuljettavanaan” kertoo valtakunnalliseen metsälakipuhelimeen vastaava metsälakimies Tuomo Liikanen. Metsäasiaan liittyvässä erimielisyydessä on...

Perikuntien metsänomistajuuteen liittyy paljon asioita. Nämä asiat voidaan ajatella ketjuksi, jossa jokainen asia on yksi ketjun lenkki. Ketju katkeaa usein heikoimman lenkin kohdalta! Näitä ketjun lenkkejä metsänomistajaperikunnassa ovat esimerkiksi, perunkirjoitus, metsien huomioiminen perukirjassa, metsätila-arvio, perikunnan...