All posts by: Tuomo Liikanen

Yleisimmin käytössä oleva menetelmä metsätilan metsätaloudellisen käyvän arvon määrityksessä on ns. summa-arvomenetelmä. Muita vähemmän käytettyjä metsätilan arvonmääritysmenetelmiä ovat mm. kauppa-arvomenetelmä, kustannusarvomenetelmä, hakkuumahtomenetelmä sekä tuottoarvomenetelmä. Summa-arvomenetelmässä selvitetään metsätilan omaisuusosat ja lasketaan ne yhteen. Metsikkökuvioittain yhteenlaskettavia omaisuusosia...
Continue Reading →
Metsätilakauppaa voi rasittaa laatuvirhe, vallintavirhe tai oikeudellinen virhe, joista on säädökset maakaaressa. Ensisijaisesti metsätilan virheen korjaamiseen kannattaa tietysti etsiä sopuratkaisua neuvottelujen avulla. Neuvotteluissa on tärkeää tietää, mitkä ovat ostajan ja myyjän vastuut ja velvollisuudet metsätilakaupassa...
Continue Reading →
Metsävarallisuuden yhteisomistus on Suomessa hyvin yleistä. Kun metsää omistetaan yhdessä voidaan tehdä jako kuolinpesiin ja yhtymiin. Yhtymällä tarkoitetaan tuloverolain 4§:n mukaista verotusyhtymää, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta. Ensinnäkin yhtymän verotus on edullisempi verrattuna...
Continue Reading →
Metsätilakaupan virheestä säädetään maakaaressa. Metsätilakauppaa voi rasittaa laatu-, vallinta- tai oikeudellinen virhe. Onnistuneessa metsätilakaupassa tiedetään metsätilakaupan myyjän, ostajan, välittäjän ja asiantuntijapalveluntarjoajan vastuut ja velvollisuudet metsätilakauppaan liittyen. Metsätilakaupoissa ei kaikki mene aina oikein. Jos metsätilakauppaa rasittaa...
Continue Reading →
Metsälakipuhelin palvelee metsänomistajien ohella myös metsänomistajille palveluja tarjoavia toimijoita. Mikäli työskentelet metsäperikuntien omistusjärjestelyjen parissa, hoidat metsätilakauppoja, teet perunkirjoituksia ja metsäperikuntien omistusjärjestelyitä, teet metsätilan sukupolvenvaihdoksia toimit metsäpalveluiden tarjoana ja tarvit vinkkiä erimielisyystilanteessa toimimiseen niin metsälakipuhelimesta saat...
Continue Reading →
Metsät vaihtavat usein omistajaa perinnön kautta. Metsätilan sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa voidaan päätyä siihen, ettei tehdä mitään ja metsät siirtyvät tällöin perintönä. Useimmiten metsien siirtymistä perinnön kautta ei ole suunniteltu ja on suuri mahdollisuus, että perunkirjoituksen jälkeen...
Continue Reading →
Metsää omistavia kuolinpesiä eli perikuntia on Suomessa kymmeniä tuhansia, niissä osakkaita lähes 200 000 ja niiden kautta omistetaan Suomen metsistä yli 10 prosenttia. Metsäperikuntien toimivuus, taloudelliset näkökulmat ja sopuisuuden säilyttäminen ovat asioita, joista hyötyvät perikuntien...
Continue Reading →
Perintönä saatu metsä tulee usein yhteisomistukseen. Perikunnassa on monta osakasta ja jokaisella on omat tavoitteensa metsäasioiden suhteen. Perikuntaa ei ole tarkoitettu pysyväksi metsänomistusmuodoksi, vaikka perikunta voi olla jakamattomana käytännössä loputtoman kauan. Ajan kuluminen kuitenkin hankaloittaa...
Continue Reading →
Suomessa on yli 40 000 kuolinpesää, joissa on metsäomaisuutta. Perikuntaa ei ole tarkoitettu pysyväksi metsänomistusmuodoksi, mutta käytännössä se voi olla jakamattomana loputtomiin, mikä ei useimmiten ole perikunnan osakkaiden etujen mukaista. Perikunnan omistusjärjestelelyissä on tärkeä hallita...
Continue Reading →
Onnistuneen metsätilakaupan toteutus vaatii useimmiten maastoinventoinnin sisältävän metsätila-arvion laadinnan. Metsätilakaupan erimielisyydet liittyvät monesti tavalla tai toisella kaupan pohjana olleeseen metsätila-arvioon, joka on osoittautunut virheelliseksi. Markkoinoilla on erilaisia metsän arvonmääritysmenetelmiä. Sellaiset metsätilan arvonmääritysmenetelmät, jotka eivät sisällä...
Continue Reading →